Täällä oli keskiviikosta maanantaihin korealainen 5 henkilön tiimi tekemässä group study exchangea. Se on joku missä kahesta eri piiristä lähetetään tiimit vieraileen toisillaan. Uuden-Seelannin tiimi menee Koreaan sit kun tää tiimi pääsee takas kotiin :) Mun host-perheessä asu yks tiimiläinen, kaikkia siis hostas joku paikallinen perhe, samalla tavalla kun muaki. Ne vaan viettää Uudessa-Seelannissa vaan kuukauden ja vaihtaa perhettä viikottain, ensin ne oli Aucklandissa, sit Danrgavillessä, Whangareissa ja nyt ne on takasin Aucklandissa. Lentää takas kotiin lauantaina. Kukaan niistä ei osannu englantia sujuvasti, kyl ne ymmärrettävissä oli elekielen avustuksella, oli aika hauskaa :D Meillä asu Hoon, joka on 29-vuotias perheenisä. Sillä ei ollu Dargavillessä ollenkaa nettiä ni se oli iha innoissaa ku pysty skypettään kotiin meiltä. Hoon halus mut koko ajan opiskeleen sen yliopistoon Koreassa, ja et hankkisin korealaisen aviomiehen :D
Keskiviikkona ne saapu Whangareihin ja tapasin sit kaikki Bird recovery centerissä, missä siis on jollain tapaa vammautuneita natiiveja lintuja hoidossa, kunnes ne voi päästää takasin luontoon. Näin siellä pienen kiivivauvan, vaa kuukauden vanha :3 Siel oli myös pingviinivauva, se nyt oli jo murrosikänen mut kuitenki. Ne haluis pitää kaikki kiivivauvat turvassa jossain kunnes ne pääsee aikuisen mittoihin, koska ne on muuten liian helppoja saaliita mettässä "uusille" lajeille, jotka on siis ihmisen tuomia.
Perjantaina menin saman tiimin kanssa vuohi- ja maitofarmille. Vuohifarmi ei ollu kauheen kivaa katteltavaa, kun ne ei oikeen sovi Uuden-Seelannin luontoon, ainakaa pohjoissaaren. Ne oli kaikki ahdettu aidattuun katokseen, eli oli periaatteessa sisällä. Osa oli selkeesti sairaita, monet yski, jotkut ontu yms. Niitä ei voi pitää pihalla, koska heinä on liian lyhyttä, jotenkin se selitti et niiden pöpöt lannasta pääsee niiden ruokaan kun heinä on liian lyhyttä. Siks ne oli siis kaikki tavallaan sisällä, nii ruoka pysy erillään pöpöistä. Vuohia ei ees syödä, eikä niiden maitokaa oo niin suosittua tavaraa ni toi vaikutti enemmänki vaa julmalta. Maitofarmi oli sit vaan ihan perus, mut aika iso, niil oli tuhansia lehmiä. Kaikki kuitenki pihalla ja ne tuli mielellää lypsettäväks hienoon pyörivään masiinaan :D Lopuks mentiin klubin pressalle oottaan et kyydit tulis hakeen kotiin. Svenska pojkar asu Sandralla, ja samalla ku olin siellä ne lähti bussiasemalle oottaan bussia Aucklandiin ku ne oli lähössä Australiaan. Nyt en taas nää niitä kuukautee :( Ja kun ne tulee takas ne on Uudessa-Seelannissa enää vaan viikon, ja sit ne menee jenkkeihi ja lentää sieltä lopulta kotiin Ruotsiin. Surullista.
Lauantaina menin niiden kaa taas ympäriinsä. Mua vaan kutsuttiin mukaan jonnekkin, ja vaihtari ei ikinä sano ei, joten tottakai menin! Meniin Whangarein kaurimetsään käveleen, parille eri rannalle käveleen ja vedettiin lounaaks vähä pitsaa Tutukakassa. Iltapäiväteeks mentiin mun klubin presidentin pojan työpajalle. Sillä on siellä moottorisahamuseo, mitä sit ihmeteltiin. Klubin pressa toi sit teekamat, eli normisti teetä, kahvia, pikkusuolasia, vähän kakkua ja mäyriksen kaljaa! Kalja ei siis oo normaali teejuoma, mut nää korealaiset aina ku syötii jotai kysy et missä kaljaa missä kaljaa, ni sit se päätti ostaa niille kaljat teeks :D Joo ne oli aika mielenkiintosia tyyppejä.
 |
| En muista kaikkien nimiä mut Hoon on toinen vasemmalta :) |
Illalla meillä oli bbq missä ne sit veti ittensä känniin, ku tarjolla oli 3 viinipulloo noin 10:lle vieraalle. Ne vaan kysy koko ajan et onko lisää viiniä, onko muuta alkoholia :D Voi että ne oli hauskoja, jossain vaiheessa rupes soimaan gangnam style ja päädyin sit tanssiin sitä korealaisten, Moniquen ja Sandran (klubin pressa) kanssa. Hoonilla oli vielä joku oma pikkupullo korealaista vodkaa mukana, se oli kylläki vaa 19%.
Sunnuntaina vaihoin perhettä, tulin takasin Smitheille. Smithit on vanhempi pariskunta, joilla asuin viimekski Swanepoelien jälkee. Garry on 71 ja Kay on 66, ne oli just Euroopassa lapsenlapsensa häissä :D Vaihto meni hyvin, punnitsin samalla mun matkalaukut ja kaiken kun testasin et kuin paljon tarttee lähettää kotiin etukäteen. Laitoin matkalaukkuun vaan kaiken minkä haluun pitää kunnes lähen, eli mitä siellä on pakattuna heinäkuun 9. päivänä, ja painoo oli vaan 18kg! Jee! Painoraja on siis 20kg, eli mulle jää vähän tilaa joillekki tuliaisille tai mitä ikinä ostankaa vielä ihan lopuks :)
Tänään sain vihdoista viimein mun kipsin pois. En osannu odottaa miltä se tuntuis, mut mun käsi oli niin heikko ja kevyt ja jäykkä et tuntu hassulle. Nyt se on jo vähän parempi vajaan päivän jälkee, mut se on edelleen aika jäykkä ja se on paljon pienempi ku oikee käsi! En saa vielä pariin viikkoon sekoilla mitään, ku se on vielä herkkä murtuun uusiks. Mulla on vieläki mustelma keskellä käsivartta! Mun käsi on myös ihan kova siltä kohalta, kuin hiton kauan voi kestää yhen mustelman paraneminen.
