30. lokakuuta 2012

Marae Weekend + uus perhe!

Oon nyt ollu aika kiireinen viime aikoina ni ei oo tullu uutta päivitystä, mutta muistakaa, et no news means good news, varsinkin kun vaihtarista puhutaan.

 Meillä oli rotaryn järjestämä Marae Weekend viime viikonloppuna, mihin osallistu taas kaikki in- ja outboundit eli nykyset ja lähtevät vaihtarit. Mentiin yöpymään Tehanaan maraeen, joka on maoreille vähänniinku kirkko. Sinne kokoontuu yleensä tän alueen suku whanau tai koko heimo iwi. Nyt sillä oli vaan me rotarit vierailemassa ja muutama maori meitä opettamassa. Meille pidettiin perinteinen maori tervetuliaisseremonia Te Karanga Powhiri, eli meille lauletaan tervetuloa haere mai -laulu ovelta ja me kävellään pihan poikki hiljaa sisälle, jossa sit me laulettiin vuorotellen pari laulua nimiltää E Toru Nga Mea ja E Hara i te Mea, jotka opeteltiin jo IYE Weekendillä. Kun päästiin muodollisuuksista laitettiin sängyt valmiiks tän ison salin lattialle, kaikilla päät seinään päin koska pää on pyhä ja kenenkää jalat ei saanu osottaa tai olla lähellä kenenkään päätä. Myöskään kenenkään tyynyllä ei saa istua. Ja naiset ei saa pahemmi availla haarojaan, varsinkaa astua kenenkää yli, koska naisten haaroväliä pidetään aika tärkeenä kans :D

Marae päivällä
Marae yöllä. Saatiin nukkua tähtien alla :)
 Tän maraen takana oli tavallaan maorikylä 300 vuotta sitten, ennenku britit tuli ja muutti kaiken. Meijän piti valita oma heimopäällikkö, joka sit johtaa meijät tähän kylään ja tekee sovun paikallisen päällikön kanssa. Valittiin brasilialainen Gabriel koska se koko ajan hokee olevansa porukan leader ku on ollu puol vuotta pitempää täällä :D Se oli tosi upee ja hienosti tehty paikka. Kun mentii päällikön talon wharen eteen ni se rupes huutaan ja tanssiin meille, ja lopuks laski semmosen risun maahan Gabrielin eteen, ja Gabrielin piti sit nostaa se päänsä yläpuolelle rauhan merkiks. Sit päällikön wharen viereisien kahen pikkuwharen edessä olleet naiset rupes laulaa haere mai -laulua, sit lopuks kaikki siitä liitty lauluun ja hui se oli pelottavaa :D Gabriel sit kiitti tervetuliaisista ja päästiin sisään.

Maorikylä
Toinen pikkuwhare ja päällikön whare
Hongi päälliköiden kesken
Wharen sisällä oli hieno vartija
Joku naikkonen joka joutu veden omaks kun sen suojelija/palvelija ei luottanu
 Myöhemmin ku oltii kierrelty tätä kylää kapa haka -ryhmä piti meille esityksen, jossa näytti kaikkia maoritansseja, kuten just hakan ja naisille poilla ja tititorialla tanssia. Poi on semmonen pallo narun päässä ja tititoria on keppi, näitä alunperin käytti miehet sotaan valmistautuessa, kehitti käsien lihaksia ketterämmiks. Nykyään niitä käytetään vaa naisille tanssiessa ja laulaessa.

 Lauantaina mentii Waitangi Treaty Groudsille, missä maorit ja britit allekirjotti ekan yhteisen sopimuksensa. Tää paikka oli tosi brittipuoleinen, ei kerrottu esim mitä ne tarkalleen sopi tässä sopimuksessa, sanottiin vaan et maoreja suostuteltiin mm sillä et jos maorit ei ois allekirjottanu niin luultavasti ranskalaiset ois tullu myöhemmin ja vallottanu koko paikan. Kun juttelin aikasemmin koulukaverin Gracen ja mahollisen tulevan host-isän Robin kaa, niin ymmärsin et ne periaatteessa sano et antakaa maata, tai kuolkaa ja antakaa maata. Kaikkee maata ne ei vaatinu, vaan maoreillekin jäi, mutta britit tietty päätti mikä maa menee kellekkin joten maoreille jäi se huonompi puolisko. Tää sopimus myös käännettiin maoriks vaan kahessa päivässä, joten käännös oli aika huono ja kuulemma sano eri asioita kun englanninkielinen versio. Ja tietenkin tän jälkeen kun brittejä alko valuun tänne ni maoreja ruvettiin syrjimään, kieltä ei saanu puhua eikä uskonnollisia menoja katottu hyvällä. Kun sit asiat käänty päinvastoin tossa 1900-luvun lopulla niin nyt sitä katotaan pahalla. Kukaan, ainakaan perimmiltään britti kiwi, ei tykkää siitä et yhtäkkiä isoissa kaupungeissa kyltit on sekä englanniks että maoriks ja koulussa on pakko ainakin vähän opetella maoria ja niiden kulttuuria. Sitä katotaan pahalla et alkuperäset asukkaat saa vihdoin oikeuksiaan takasin ja kieltä yritetään elvyttää. Ajatellaan vaan, että mitäs sillä kielellä muka ulkomailla tekee. Anteeks rage mut mä en ymmärrä. Mä arvostan et yritetään korjata sitä mitä britit teki väärin ennen vallanhimoissaan. Joo, jatketaan...

Maisemaa Waitangista

Waitangissa oli hieno whare kans


 Yöks mentii sitten läheisen peruskoulun saliin, johon meijät kutsuttiin taas kun maraeen eli piti ottaa kengät pois ja asettaa pedit taas päät seinää kohti. Iltapäivällä me tyttöjen kesken tehtiin omat poit ja opeteltiin niiden käyttöä ja vähän myös tititorioilla yritettiin säätää :D Pojat samalla harjotteli hakaa. Illalla sit esitettiin uusia taitojamme ja lopuks kaikki piti pienet puheet omasta maastaan sillä kielellä, mitä puhutaan vaihtomaassa. Kaikilla muilla paitsi mulla on outbound jota voi opettaa puhuun tulevaa kieltä :( Mä vaan pystyn auttaa vähä Alexieta, joka menee Ruotsiin, mut en paljoo ku on kuitenki Oscar Ruotsista joka on tietty ruotsissa mua miljoona kertaa parempi.

Koulun sali, jossa nukuttiin
Gala ja poi
 Sunnuntaina sit melottiin waka amalla. Se on vähänku kajakki, siihen menee kuus ihmistä ja vasemmalla puolella on semmonen tasapainoo pitävä ylimääränen kelluke ama. Ensin harjoteltiin pariin kertaan 100-200m rannasta ja takasin ja sit pidettiin kisat. Oli vaan kaks waka amaa, joten jouduttiin pitää kaks kisaa, mut mun joukkue voitti toisen! Se oli kyl rankkaa käsille mut tosi kivaa! Sain poltettua myös mun posket ekaa kertaa täällä, ku ei ollu aurinkorasvaa mukana. Hyvä minä. Oli kiva mennä kouluun maanantaina punasilla poskilla :D

 Maanantaina menin myös päivälliselle uuteen perheeseen, josta sain kuulla viime viikolla. Meen sinne siis nyt Kayn jälkeen, enkä Swanepoeleille takasin niinku sanoin. Muutan 11.11. Oon niillä kesäloman ja niillä on mökki mis vietetään sit paljon aikaa jee! Mökillä meinaan siis taas semmosta kesäasuntoo enemmänki. Vietän niillä myös mun synttärit 18.11., ja joulun rannalla :) Niillä on 15-v. poika Robert, ja 17-v. tytär Anna joka on vaihdossa Sveitsissä nyt. Äiti oli tosi mukava ja isä hauska :) Mut tosi kiva kun on host-veli! Pääsen asuun Annan huoneeseen ja jakaan kylppärin Robertin kaa. Ainut ongelma visiitissä oli ruoka, joka oli vähän liian tulista mulle :D Mun pitää kertoo niille etten oikee tykkää tulisesta, niiskutin ja pidin vesitaukoja syödessä meinaa koko ajan.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti